Hammaslääkäri ja pelko
Lueskelin hieman netistä keskusteluita hammaslääkäreistä ja potilaista. Ja peloista. Aika monella tuntui olevan todella epämiellyttäviä kokemuksia: “kaikki ne kovat piikit joilla tökitään just sinne minne eniten sattuu”, “se ainainen valitus että onpa sulla huonot hampaat” jne.
On näemmä yleistä, että hammaslääkäriin ei uskalleta mennä. Mulla on ehkä ollut vähän samaa vikaa. Kyse ei ehkä niinkään ole pelosta, kuin saamattomuudesta. Ehkä siinä vähän on sitä pelkoakin. Muistan minäkin nimittäin erittäin hyvin ne lapsuuden uhkailevat lääkärit ja kivuliaat hoidot. Ilmeisesti kehitys on sentään kehittynyt edes tällä alalla. Nimittäin, viime vuotisten kokemusten valossa voin sanoa, että hammaslääkäreitä ei todellakaan tarvitse pelätä!
Ei edes kipua. Puudutusta saa (myös kunnallisella) juuri niin paljon kuin tarvitsee ja senpä jälkeen ei enää tunnu missään sen enempää poraaminen, juurihoito kuin hampaan irti repiminenkään. Eivätkä nuo tämän vuosituhannen hammaslääkärit ole olleet mitenkään epämiellyttäviä, päin vastoin.
Joten, käykää ihmiset säännöllisesti hammaslääkärissä! Siten myös säästyy pidemmiltä hoitorupeamilta.
