Minun maailmani

Viimeinen aamu hotellissa, ja kotimatka edessä. Kummallisen aamusta tekee se, että ulkona on pilvistä! Ensimmäisen kerran koko viikolla aurinko ei porota pilvettömältä taivaalta.

Ajattelin tähän loppuun kirjata muutamia irtonaisia havaintoja tästä paikasta:

• LA on ihan tajuttoman ruma kaupunki. Vaikka majailimme ihan downtownissa, niin ei tässä ole oikein mitään yhtenäistä teemaa. Vieri vieressä voi olla 50-kerroksinen toimistorakennus, ja lähinnä slummilta näyttävä hökkelimaja. Pilvenpiirtäjien välissä voi olla rakentamaton tontti, joka on rehevöittynyt hallitsemattomasti.
• Autoilu on pyhää. Moniin paikkoihin ei edes pääse ilman autoa – tai pääsee vain autotallin kautta. Parkkipaikkoja on ihan älytön määrä, myös downtownissa. Ja pysäköinti ei myöskään maksaa juuri mitään, monessa paikassa selviää $10:llä päivä. Osaltaan nämä rumat parkkirakennelmat myös rumentavat kaupunkia.
• Tämä paikka on valtava. Kartasta katsottuna joku paikka voi olla “ihan vieressä”, mutta oikeasti sinne onkin matkaa 40 km… Varsinainen downtown, jossa on niitä Isoja Taloja, on sangen pieni. Mutta esikaupunkialuetta onkin sitten kymmeniä kilometreja jokasuuntaan, ja se sub-urban, se se vasta rumaa onkin.
• Julkinen liikenne on lähinnä vitsi. Katukuvassa näkyy busseja vähemmän kuin Helsingissä.
• Downtown ei todellakaan ole mikään shoppailuparatiisi, täällä on lähinnä toimistorakennuksia, parkkipaikkoja ja ruokaloita. Osa ruokaloista on sentään mukavasti avoinna 24h, ja tarjoavat sangen amerikkalaisen kokoisia annoksia, esim. Denny´s ei todellakaan jätä potemaan nälkää…

Kello lähestyy 12 AM:ää, joten on aika luovuttaa huone, ja suunnata kohti LAXia.