Belgian kisoista lähdettiinkin sitten suoraan kohti Ranskan EM-kisanäyttämöä. Majapaikkana toimii Inter Hotel Liberty, joka ei ainakaan ensisilmäyksellä ihan hirvittävästi vakuuta. Kuten ei ehkä koko seutukuntakaan… Hotellin kahden hengen huoneet ovat yhden hengen huoneita, joihin on tungettu kaksi sänkyä, eikä liikkumatilaa juuri ole.
Hotelli sijaitsee keskellä hämmentävää aluetta, jossa on lähinnä autokauppoja ja varastohalleja. Hotellissa ei ole saunaa, uima-altaasta nyt puhumattakaan (molemmat löytyi Namurin Leonardo-hotellista) eikä muitakaan aktiviteetteja. Aamiainen sentään löytyy (klo 04-09!). Noh, sitä kai saa mitä tilaa, halvalla mennään.
Ilmainen netti kuitenkin on (mikä taasen puuttui Leonardosta), joskin se vaatii kirjautumisen, ja yhteys katkeaa n. 7 kertaa 10:ssä minuutissa, eli WordPressin autosave pelastaa 
. Hotellissa ei ole ravintolaa, lähimmät nautintoaineita tarjoavat palvelut löytyvät muutamansadan metrin päästä, jossa onkin varsinainen keskus. On ravintolaa, baaria, Subwaytä, Mäkkäriä, biljardisalia jne. Ihmetystä herättää vain se, mistä sinne tulee ihmiset kun asuintaloja ei näy mailla eikä halmeilla.
Kielellinen pärjääminen onkin sitten huomattavasti vaikeampaa, täällä kun ei englantia puhuta, ei edes mäkkärissä! Suurin osa baareista ei suostu myymään juomia, ellei tilaa samalla myös ruokaa. Yksi sellainen pubi löytyi, josta sai myös virvokkeita. Joskin, siidereitä ei myydä ja oluttakin vain oman panimon tuotteita (ei esim. kirsikkaolutta 
). Erikoisuutena sitten olikin erilaiset makusiirapit, jolla kaljastakin sai juuri ja juuri juotavaksi kelpaavaa 
Niin, ja iso tuoppi tarkoittaa sitten tässä paikassa 1 litraa. Toisin kuin normaali viinilasillinen, joka on n. 10 cl… Hämmentäviä nämä ranskikset.
Ranskan puolella liikennekulttuuri hieman hämmentää. Ajovaloja ei käytä juuri kukaan ja vilkkujakin käytetään aika vähän, että aika arvalla mennään. Toistaiseksi syrjäseutujen pikkuteillä emme juuri ole ajaneet, joten kaahaamisesta on paha sanoa mitään. Moottoriteillä on kuulemma tietullit, mutta me emme sellaisiin ole vielä ainakaan törmänneet – tai sitten vain turisteina ohitimme sellaiset huomaamatta…
Myös navigointi aiheutti hieman ylimääräistä päänvaivaa. Hotellia ei meinannut löytyä millään, vaikka navigaattoriin laitettiin katuosoite. Piti sitten netistä etsiä hotellin kotisivut, josta löytyikin GPS-koordinaatit, joilla paikka löytyi huomattavasti paremmin. Kisaorganisaatio oli myös ilmoittanut ratojen sijainnit jotenkin leväperäisesti… tien varsille oltiin kyllä viety joitain opaskylttejä, mutta nekin loppuivat kesken. Erinäisten sattumusten ja onnenkantamoisten jälkeen kisatoimisto kuitenkin löydettiin, josta sitten saatiin pelaajapaketti, mistä löytyikin GPS-koordinaatit toiselle radalle.
Tänään siis tutustuimme kumpaankin kisarataan: d´Olhainin golf-kentällä sijaitsevaan aakean laakeaan rataan, sekä Winglesissä sijaitsevaan puistorataan, mikä onkin sitten huomattavasti tiukempi. Olhainissa oli tänään sellainen myrsky, että radasta ei paljon käsitystä saanut… Oli aika järjetöntä oikeastaan edes heittää siellä. Voihan tietysti olla, että siellä tuulee aina – onhan se kuitenkin korkealla mäellä, ja tuulivoimaloitakin alueelta löytyy, joten jonkinlaista puhuria lienee odotettavissa… ja sen myötä myös Tulosta.
Olhainin 18-väyläisellä radalla (par 62) on kokonaismittaa 2725 metriä, mikä tarkoittaa siis väylien keskipituudeksi 151 metriä… eli siivustusta piisaa. Winglesissä (par 60) vastaava on “vain” 121 metriä, joka niin tiukoilla väylillä tarkoittaa paljon päänvaivaa. Luvassa on paljon outteja ja lost discejä, mikä tulee rassaamaan pääkoppaa. Winglesissä on myös erikoista se, että yli puolet väylistä suosii vasenkätistä / kämmenheittäjää! Ja lopuista väylistä selviytyy parhaitee upsilla, joten jos vain Ville Piipon käsi olisi kunnossa, ei tarvitsisi kaukaa hakea kuka heittää parhaat tulokset ko. radalla. Nythän mies joutuu olkapäävamman vuoksi tyytymään vain n. 90-metrisiin upseihin…
Kaiken kaikkiaan luvassa on erittäin rankka ja stressaava viikko. Radat takaavat myös sen, että eroja tulee syntymään paljon. Myös keskustelua radoista – niiden vasuripainotteisuudesta, OB-linjoista, kiekkojen katoamisista ja hirveästä tuulesta – tullaan luultavasti käymään paljon.